Pitkä ja Musta Viiri kuuluvat Metsähallituksen hallinnoimaan Itäisen Suomenlahden Kotkan, Vehkalahden ja Virolahden kuntiin. Koko Kymenlaakson uloin saaristo kuuluu noin 60 kilometrin levyisenä kansallispuistoon.
Suosikkisaaremme: Pitkä Viiri.
Tänne "kesämökkimme vaihtuvalla merinäköalalla" useimmiten suuntaa. Pitkä Viiri on noin kaksi kilometriä pitkä, pohjois-eteläsuuntainen, kaunis hiekkaharjusaari, jossa on lupa "päiväsaarestella", muttei majoittua.
Kauneimmat hiekkarannat ovat saaren pohjois- ja itärannoilla. Saaren keskiosa on saaren kapein kohta.
Siinä istuessaan voi katsella kahta yhtä kaunista maisemaa: idässä Suursaaren profiilia, lännessä Loviisan edustan saaristoa.
80-luvun lopussa särkän edessä olevan merialueen merenpohjasta otettiin hiekkaa Hietasen sekä Mussalon satamien täytemaaksi. Meri tuntuu ottavan omansa takaisin ja särkkä onkin muuttunut hiekkaimua edeltävistä ajoista melkoisesti - ja muuttuu koko ajan. Pohjoiskärjen heinikko yrittää sitoa herkkää hiekkamuodostelmaa myrskyjä vastaan jääden alakynteen vuosi vuodelta. Meren voima muokkaa jatkuvasti rantaviivaa; toisinaan ranta on loiva, hetken päästä myrsky on vienyt kaiken hienon hiekan pois rannasta. Tosin pian hiekkaa valuu tilalle - aiheuttaen eroosiota ja pienentäen saarta jyvä jyvältä. Talvet ovat tehneet pahaa jälkeä saaren lounaisosissa sekä pohjoiskärjessä. Jyrkästä lounaisrinteestä on kokonaisia puurivistöjä sortunut alas. Pohjoiskärjen hiekkarinne on mataloittunut ja heinikko paennut menemmän metsän laitaan.
Pitkä Viiri on ulkoisesti hyvin houkutteleva saari, mutta veneilijän kannalta hankala. Siellä ei juurikaan ole rantautumispaikkoja. Ainoa hyvä vaihtoehto on ankkuroitua sen poukamiin ja siirtyä pikkuveneellä maihin. Eteläosassa on saaren ainoat rantakalliot - hulppeat nekin!
Musta Viiri
Mustan Viirin pohjoiskärjessä on vanha laiturinpohja, johon veneellä voi kiinnittäytyä keula rantaan, nuotiopaikat polttopuineen, leireilyalue sekä WC:t. Toinen suojaisa venepaikka (ankkuroitumiseen) on saaren itäpuolinen poukama. Mustan viirin kolmiomittaustorni on osa Unescon maailmanperintöluetteloon valittua Struven ketjua.
