Ulko-Tammio on "varma" saari. Veneen saa mukavasti laituriin, heti vieressä on valmiit nuotiopaikat puineen päivineen. Saaressa on "järjestettyä ohjelmaa" luontopolun ja opastettujen nähtävyyksien muodossa. Saaren ympärille avautuvat hyvät kalavedet, jos mukana on nopeahko pikkuvene, voi saarta tukikohtana pitäen tutustua ympäröiviin saariin ja luotoihin. Tulee kuitenkin muistaa, että mm. viereinen suurehko saari, Rääntiö, on läpi vuoden maihinnousukiellossa. Kannattaa siis ensin tutkia Ulko-Tammiostakin löytyviä kansallispuiston opaskarttoja.
Saaressa on mahdollisuus rantautua myös Itälahdessa (renkaita kalliossa).
Ulko-Tammio kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Kesäisin kansallispuiston oppaan tapaa täältä. Saarella on telttailualue, hulppean korkeat kalliot, 2 IT-tykkiä, luola, lehtomainen metsä sekä näköalatorni. Luontopolku vie saaren rantojen lisäksi metsiin ja rantaniityille. Luonnonsuojelualueena saari on ollut 1920-luvulta lähtien, jolloin vehkalahtelainen luonnonsuojelija Väinö Krohn teki aloitteen saaren suojelemiseksi ja tuolloisten niittyjen niiton lopettamiseksi. Ulko-Tammion näköalatornista näkee myös pitkälle itään, Venäjän puolelle.
Saari toimi toisen maailmansodan aikana linnakkeena. Parhaimmillaan saarella asui 300 sotilasta, muutama lotta sekä sotilaskodin sisar. Historia elää saarella vielä vahvana. Kunnostettujen tykkien lisäksi voi saarella nähdä mm. Somerin taistelun muistomerkin, sodanaikaisen luolan ja jäänteitä sodan aikaisista rakennelmista.
